perjantai 26. toukokuuta 2017

Pitkästä aikaa esteitä!


Älkää järkyttykö talvisista kuvista, nämä on otettu noin kuukausi sitten! Enää täälläkään ei onneksi ole lunta maassa.. ;)

Eilen heitettiin valmennuksessa ajatukset koulutuuppailusta narikkaan ja vaihdettiin hetkeksi vapaalle. Kentälle oli koottu älyttömän houkuttelevan näköisiä pikkuesteitä, ja koska aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, lämpöasteet kieli tulevasta kesästä ja kenttä oli vasta lanattu, tehtiin yhdessä valmentajan kanssa päätös antaa Myffille hieman taukoa siitä jatkuvasta kokoamisesta ja muusta kouluponeilusta ja palauttaa se hetkeksi takaisin elementtiinsä. Päädyttiin siis hieman extempore hyppäämään, eikä meillä olisi voinut olla hirveän paljon hauskempaa!
Me ei olla nyt tosiaan hirveästi hypätty, kun Myffin jalka on reagoinut hyppyihin aina lämpenemällä ja olemalla hieman turvoksissa seuraavana päivänä. Ollaan otettu jostain helmi-maaliskuusta asti ihan rennosti, ja menty pääasiassa sileällä satunnaisia puomi- ja kavalettijumppia lukuunottamatta. Muutama viikko sitten hypättiin valmennuksessa pieniä, max. 50cm esteitä, eikä jalka reagoinut siihen mitenkään. Pidettiin esteet nytkin suht pieninä, ja maksimissaan taidettiin mennä jotain noin 65cm.  


Tehtävät oli tosi helppoja. Aloitettiin ihan pienistä ristikoista kootulla linjalla, johon kuului yhden laukan sarja ja siitä viiden askeleen linja yksittäiselle ristikolle. Sarjan esteiden välistä pääsi myös yhdelle yksittäiselle ristikolle, ja lisäksi täysin muista esteistä erillään meillä oli pieni okseri, sekä pieni pysty jossa oli alla vesimatto. 

Kuten arvata saattaa, Myffi oli ihan innoissaan. Alkuverkoissa se oli hieman hidas, mutta kun päästiin hyppäämään, muuttui ääni kellossa aika nopeasti. Myffi meni korvat pystyssä ihan into pinkeänä, ja pelasteli kuskin tyhmiä virheitä minkä ehti. Vesimatto ei ollut sille juttu eikä mikään, vaikka toissapäivänä se sitä vähän kyttäilikin kun ihan vaan ravailtiin siitä ohi. Katja kyllä sanoi, että ollaan joskus hypätty vesimattoa, mutta mulla ei ole sellaisesta kyllä mitään muistikuvaa. Voi olla, että olen jännittänyt sen hyppäämistä silloin niin paljon, että jälkeenpäin olen blokannut sen muiston ihan kokonaan :D


Tultiin esteitä ratana siten, että aloitettiin sarjan välissä olevalla pystyllä, jatkettiin siitä veden yli okserille, ja tultiin sitten linja yksittäisestä esteestä aloittaen. Linjan yksittäinen ja sarjan välissä oleva este nostettiin n. 60cm pystyiksi, ja okseri nostettiin neljästäkympistä takaa 65cm korkeuteen. Muut esteet ei hirveästi muuttuneet, paitsi että sarjan ristikoita korotettiin hieman että niille tulee oikeasti hypyt eikä mitään yliharppomisia. Vesiesteelle ei tehty mitään, koska silloin olisin varmasti jäänyt jumittamaan ja pitänyt laukan niin lyhyenä, ettei siitä olisi selvitty hengissä yli. 

Rata meni yllättävän hyvin tähän meidän hyppymäärään nähden. Itsellä oli hieman ongelmia paikkojen näkemisessä, mutta kuten sanottu, Myffi pelasteli minkä ehti eikä ollut siitä moksiskaan. Kerran tein itse tosi tyhmän virheen, kun en nähnyt okserille minkäänlaista ponnistuspaikkaa ja vedin vaistomaisesti liinat kiinni. Myffi tietysti kielsi, onneksi, sillä muuten oltaisiin oltu esteen seassa ja kuski olisi todennäköisesti jalkautunut tahtomattaan. Otettiin sitten uusi lähestyminen ja päästiin kunnialla yli, vaikka itselle hiipi taas takaraivoon se pienoinen rimakauhu. Mun pitäisi vaan alkaa uskoa, että kyllä se Myffi hyppää vaikka paikaltaan kunhan vaan annan sille luvan. 65cm ei loppujen lopuksi ole hirveän korkea este, kun viime talvena mentiin ihan rutiinilla 80-90cm ratoja.


Valmennuksen jälkeen Myffi pääsi pesulle, kun sille tuli niin kova hiki. Sitten iskin kylmät varmaan tunniksi jalkaan, ja annoin ponin ryystää sankollisen melassivettä ennen kuin mentiin ulos, jossa poni sai mutustella vihreää sydämensä kyllyydestä. Sitten se pääsi takaisin tarhaan jatkamaan päiväuniaan, joilta niin sydämettömästi sen aamulla herätin. M oli oikeasti täydessä unessa, ja heräsi vasta, kun menin korvan juureen huutelemaan.. :D Hyvä vaan nähdä, että M uskaltaa nukkua pihalla eikä stressaa ympärillä tapahtuvista asioista. Tässäkin asiassa on tullut huima kehitys tässä yhdeksän kuukauden aikana mitä nyt ollaan täällä nykyisellä tallilla asuttu.. :) Huomenna sitten nähdään, miten jalat on reagoineet hieman rankempaan hyppäämiseen!

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Puolipakotettuja kuulumisia


Mä en tiedä miksi tämä blogin kirjoittaminen ei nyt vaan ota onnistuakseen. Monta kertaa avaan bloggerin ja yritän kirjoittaa jotain, mutta ensimmäisen kappaleen jälkeen kyllästyn kun en saa asioita järkevällä tavalla avattua. Kirjoitin tämän postauksen oikeastaan jo kerran, ja tämän oli tarkoitus tulla julki jo tiistaina, mutta blogger päätti olla toimimatta eikä ajastuksesta huolimatta ollut julkaissut postausta, ja iltapäivällä asiaa tutkiessani puolet tekstistä oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Great. Nyt tulee sitten tällainen puoliksi pakottamalla tehty postaus, ettei nämä kuulumiset ehdi hirveästi vanheta. 

Myffillä oli viime viikolla hieronta, joka tuli tosiaan tarpeeseen. Kaksi viikkoa sitten se oli valmennuksessa ristiselästä niin jumissa, että se oli aluksi hieman epäpuhdas. Jumppailujen jälkeen lihasten lämmettyä epäpuhtaus katosi, mutta seuraavana päivänä se veti uudestaan tosi pahasti jumiin vaikka botti oli selässä normaalia kauemmin ja verkkailin molempina päivinä ihan huolella. Hieronnassa saatiin kuitenkin jumit kunnolla auki, ja nyt ollan menty tosi varovasti ettei selkä vaan pääse enää samaan kuntoon. Uusi hieronta meillä on onneksi jo 16.6, eikä sitä tarvitse odotella ihan niin kauaa kuin tätä viimeisintä. Tulipahan nyt todettua se, että Myffi tarvitsee säännöllistä hierontaa, etenkin jos säät on tuollaiset kylmät ja kosteat niin kuin tänä keväänä.


Joku saattanee huomata, että postausta kuvittaa kuvat Ville Vaurion valmennuksesta jostain huhtikuun alusta. Mulla ei nyt ole hirveästi uutta kuvamateriaalia, mutta eiköhän sitä tässä kesää kohti ala taas saada hieman enemmän. Sain kuitenkin Suvilta nyt hirmu kasan lisää näitä valmennuskuvia, niin nämä hoitakoot homman tällä kertaa. Näiden lisäksi sain hirmu läjän irtojuoksutuskuvia, jotka sitten kuvittaa seuraavia postauksia siihen asti, että saan jonkun kentän reunalle kameran kanssa silloin, kun itse keikun selässä. Nyt ei onneksi pitäisi olla enää hirveän kylmä, vaikka eihän tästä Suomen kesästä koskaan tiedä..

Ollaan valmentauduttu nyt ihan normaalisti, ja valmentaja on käynyt taas läpiratsastamassa Myffiä jotta selkä pysyy hyvänä. Ollaan treenattu B3 rataa, ja nyt pitäisi etsiä jostain jotkin kisat minne mentäisiin hankkimaan vähän kisakokemusta, tosin vielä ihan vaan ravi- ja HeC-luokista. Estekisoja ei näillä näkymin ole tulossa, kun ei olla hypätty pitkään aikaan mitään 50cm korkeampaa. Lisäksi saatiin kotiläksyksi sellainen kiva pikku juttu kuin satulan vaihto, ja kunhan saadaan kesäkuun alussa selkä mitattua ihan ammattilaisen toimesta, päästään metsästämään meille omaa koulupenkkiä. Päädyin pitkäaikaisen harkinnan tuloksena siihen, että nykyinen penkki saa väistyä koulupenkin tieltä, ja estepenkki hommataan sitten myöhemmin erikseen jos niikseen tulee. Haluan nyt kuitenkin sileäntyöskentelyä ajatellen sellaisen penkin, joka auttaa mua itseänikin vaikuttamaan hevoseen paremmin. Tuo nykyinenhän on ihan sopiva, mutta estepainotteinen yleispenkki ei tuo mulle sileälle sitä tukea minkä tarvitsisin voidakseni auttaa Myffiä istunnalla mahdollisimman hyvin. Koulupenkillä voi kuitenkin sitten hypätä jotain pieniä kavaletteja (vaikka mun esteistunta menee sitten varmaan ihan päin honkia, mutta voi voi) ja sitten jos näyttää siltä, että päästään vielä hyppäämään isompiakin, niin sitten hommataan erikseen penkki ihan vaan siihen tarkoitukseen. Koulupenkin hankinta on kuitenkin ollut sellainen hiljainen projekti viime talvesta saakka, niin parempi kai hoitaa se viimein pois alta.. :D


En edes yritä pakottaa tähän tämän enempää tekstiä, ettei laatu kärsi enää tämän enempää. Yritän ottaa itseäni niskasta kiinni, ja raapustella teille tänne ämpärilistan ja suosikit linkatuista instoista, mutta älkää ihmetelkö jos tätä hiljaisuutta nyt jatkuu jonkin aikaa. Mulla on koulussa vielä viimeinen koeviikko tulossa, ja vaikka se nyt ei viekään multa kaikkea vapaa-aikaa, on mun mielestä kuitenkin paljon kivempi viettää illat tallilla Myffin kanssa puuhaillen (nyt kun siellä tarkenee olla) kuin sisällä koneen ääressä istuen.

Mitäs teille kuuluu?
Onko teillä kesäsuunnitelmia?

tiistai 16. toukokuuta 2017

KYSYMYSPOSTAUS 3/3 - Ei-hevosaiheiset kysymykset


ONKO TEILLÄ MUITA ELÄIMIÄ KUIN MYFFI?
- Meille on tässä vuosien mittaan vähän kertynyt näitä lemmikeitä.. Meillä on siis Myffin lisäksi kaksi koiraa: toinen on juuri 11 vuotta täyttänyt lyhytkarvainen collie Luca, ja toinen puolestaan seitsemänvuotias labradorinnoutaja Dino. Koirien lisäksi meillä on kaksi kissaa, molemmat löytöeläintalolta pentuna haettuja. Vanhempi, Cinna, on nyt kolmevuotias, ja nuorempi, Fia, täyttää tässä kuussa vuoden. Myffi on siis toisiksi uusin lisäys meidän eläinkatraaseen.

JOS SAISIT LOTTOVOITON, MITÄ TEKISIT ENSIMMÄISENÄ?
- Riippuu tietysti voiton suuruudesta, mutta melko varmasti ostaisin mulle ja Myffille lentoliput ja muuttaisin ulkomaille. Tai no, jos voitto sattuisi tulemaan nyt, ostaisin Myffille koulupenkin ja laittaisin loput rahat säästöön, jotta sitten lukion lopetettuani voitaisiin lähteä Myffin kanssa kauas Suomen kylmyydestä.

MIHIN HALUAISIT MATKUSTAA?
- Lomalle haluaisin lähteä ainakin Balille. Se on ollut sellainen unelmapaikka jo pari vuotta, samoin kuin Malediivit. Rantalomat on se mun juttu, ja voisin oikeasti viettää vaikka kahden viikon loman pelkästään altaan reunalla tai rannalla loikoillen ja tietysti vähän kamera kädessä seikkaillen. Minua ei niinkään kiinnosta lomakohteiden kulttuurihistoria (paitsi Egyptissä oli ihan mielenkiintoista tutustua siihenkin), vaan lämpimät säät ja kuvaukselliset hiekkarannat on se juttu, mikä saa mut innostumaan lomakohteesta. Toki shoppailu kuuluu myös lomaan, mutta siihen se kaupungin tutkiminen saakin minun puolestani sitten jäädä. 


MITÄ AINEITA AJATTELIT KIRJOITTAA?
- Melko varmasti olen nyt kirjoittamassa viisi ainetta: syksyllä englannin ja biologian, ja keväällä ruotsin, äidinkielen ja historian. Pelkkä ajatuskin bilsan ylppäreistä ahdistaa, sillä mulla on jokaisella viidellä kurssilla ollut sellainen olo, että osaan kurssin asiat hyvin, mutta sitten koeviikon jälkeen on aina joutunut pettymään kurssin arvosanaan. Bilsa tulee siis vaatimaan ihan älytöntä panostusta, ja rehellisesti sanottuna en oikein usko, että sellainen tauoton lukeminen tulee hirveästi innostamaan. Enkun suhteen en stressaa ollenkaan, sillä se on ollut mulle aina tosi helppoa. Äidinkielessäkään mulla ei ole mitään suuria vaikeuksia (paitsi no, joku kielioppi siinä mielessä, että olen joskus tosi laiska huolehtimaan pilkuista ja muista välimerkeistä), sillä esseet ja tt-vastaukset menee ihan luonnostaan, kun kirjoittaminen on aina ollut minulle mieleistä puuhaa. Historia jännittää vähän, sillä en osaa siitä oikeasti kuin niiden kurssien asiat, jotka käsittelevät jotain muuta kuin Suomen historiaa. Suomen hissa on vaan niin puuduttavan tylsää, etten jaksa kiinnostua siitä, kun voitaisiin käsitellä sen sijaan vaikka siirtomaapolitiikkaa tai maailmansotia (näin karkeasti rajattuna). Ruotsin kirjoitukset ahdistaa myös vähän, sillä vaikka mulla onkin melko hyvä kielipää, ei ruotsi vaan taivu yhtä luonnostaan kuin englanti. En kuitenkaan todellakaan aio lähteä kirjoittamaan matikkaa, joten pakko vaan räpeltää se ruotsi hyväksytysti läpi. Enkä mä siinä mikään toivoton ole, mutta paljon parempikin voisin olla jos olisin silloin yläasteella ruotsinopintoja aloitellessa malttanut oikeasti keskittyä..

MITÄ LUKION JÄLKEEN?
- Hyvä kysymys, johon en osaa vastata. Haaveita on, mutta ne on näin hevosihmiselle melko suuria ja mahdottoman oloisia. Niistä lisää alempana..

KUKA ON IDOLISI?
- Mulla ei ole idolia. Ei ratsastuksen puolella, eikä näin muutenkaan. En vaan ole löytänyt ketään sellaista ihmistä, joka edustaisi kaikkea sitä, mitä tahtoisin itse olla. Ihailen monia, mutta kukaan ei ole vielä onnistunut pääsemään idolin virkaan.

TOP 3 MATERIALISTA UNELMAASI
- Hevoskamoista koulusatula, yksi tietty B//Vertigon huopa ja ehkä punaiset Freejumpit on tällä hetkellä tuo top 3. Ei-heppakamoista sitten ehkä huoneeseen isompi peili ja uusi pöytä, ja parempi auto ehkä kelpaisi sitten muuten..? Tällä hetkellä mulla ei ole mitään isompia materiaaliunelmia tallielämän ulkopuolella, kun ei nyt ole akuuttia tarvetta millekään isommalle.

JOS SAISIT VALITA ITSELLESI JONKIN VILLIELÄIMEN, MIKÄ SE OLISI? (ei villihevonen)
- Jaa, varmaan seepra Myffille kaveriksi. Mangustikin voisi olla kiva lemmikki kotiin.

STRESSAATKO TULEVAA ABIVUOTTA?
- Jonkin verran joo, mutta veikkaan, että vähemmän kuin useimmat. Vaadittavan kurssimäärän tulen saamaan täyteen, eli tulen pääsemään ylioppilaaksi kunhan vaan menee kokeet hyväksytysti läpi. Mulla ei ole mitään suurta tavoitetta saada jokaisesta kokeesta laudaturia, vaan mulle tärkeintä on, että voin itse olla ylpeä suorituksestani ja etten joudu ainakaan pettymään omaan valmistautumiseeni. En ole vielä keksinyt itselleni mitään ammattia tai jatkokoulutuspaikkaa, joten mun ei 'tarvitse' panikoida siitä, tuleeko esimerkiksi biologian kokeesta tarpeeksi hyvä arvosana, jotta pääsen haluamaani kouluun opiskelemaan. 

HYVIÄ JA HUONOJA PUOLIA LUKIOSSA?
- Ensimmäinen ajatus tästä kysymyksestä oli vaistomainen "onko lukiossa muka hyviä puolia?". Tämä on tosi vaikea kysymys. Sen verran on pakko sanoa, että mun mielestä se väite, että lukio antaa kolme lisävuotta aikaa miettiä tulevaa ammattia, on ihan huuhaata. Ykkösvuodesta asti meille on painotettu, että kannattaa pitää se toiveammatti ja mahdollinen tavoitejatkokoulutuspaikka mielessä kurssivalintoja tehdessä, ja siksi mulla on ollut vähän vaikeuksia saada se 75 kurssia täyteen, kun en yhtään tiedä, mihin lukion jälkeen lähtisin. Toki ylioppilastodistuksella pääsee helpommin sisään kouluihin, mutta en sitten loppujen lopuksi tiedä, onko siitä mitään muuta hyötyä. Kannattanee ehkä kysyä tätä joltain sellaiselta, joka on oikeasti motivoitunut opiskelemaan ja tietää, mihin on lukion jälkeen lähdössä..


MITÄ KAMERAA KÄYTÄT?
- Tällä hetkellä mulla on käytössä Nikon D3200, jonka sain tosiaan jo, öö, viisi vuotta sitten? Tuo kamera on kyllä kokenut kovia ja se toimii ihan sen mukaisesti, joten uuden hankinta lienee pian ajankohtaista. Saa nähdä, jos tuo mun 30v vanha Mersu menisi vaikka ajokokeen jälkeen kaupaksi, niin saattaisi olla rahat uuteen kameraan kasassa.

LEMPIRUOKASI?
- Mä olen oikeasti varmaan maailman nirsoin ihminen. Olen varmasti maininnut asiasta aiemminkin, mutta totta se on. En tykkää melkein mistään erikoisemmista ruuista, ja esimerkiksi se, että jonkun mielestä vesimeloni voi oikeasti olla hyvää, menee mulla täysin yli hilseen. Mun lempiruoaksi on vakiintunut vehnätortillat jauhelihalla, kurkulla, salaatilla ja paprikalla. Tuo on sellainen takuuvarma ruoka, joka uppoaa vaikka joka päivä! Kinkku-ananaspizza ja yksi tietty annos kiinalaista ruokaa maistuu myös vaikka joka päivä. 

ONKO SINULLA HAAVEITA, JOISTA KUKAAN MUU EI VIELÄ TIEDÄ? MILLAISIA?
- Joo, tällainen melko suurikin haave löytyy. Olen pyöritellyt tätä asiaa mielessäni valehtelematta kielimatkasta asti, eli pian kaksi vuotta. Haluaisin nimittäin niin kovasti muuttaa Amerikkaan, kauas täältä kylmästä Suomesta. Jos minulla ei olisi hevosta, varaisin lentoliput samoin tein ja haistattaisin Suomelle pitkät heti, kun koulu on käyty loppuun. Ongelma on kuitenkin siinä, että pitkäaikaisen tutkimustyön tuloksena hevosen lennättäminen Amerikkaan on suoraan sanottuna ihan hemmetin kallista puuhaa. En kuitenkaan todellakaan haluaisi jättää Myffiä tänne, sillä tiedän, että todennäköisesti jäisin ulkomaille ihan pysyvästi enkä tulisi Suomeen kuin käväisemään aina silloin tällöin. Myffi on mulle niin äärettömän rakas, että pelkkä ajatus sen myymisestä nostattaa kyyneleet heti pintaan. Toki voisi olla sille reilumpaa jättää se Suomeen jollekin osaavalle junnulle, kun se kuitenkin jännittää matkustamista jo trailerissa, niin mites sitten lentokoneessa? Tiedän kuitenkin myös sen, ettei ihan jokainen kestäisi tuollaista hyvin persoonallista ja hieman outoa ponitammaa sen huonoina päivinä, ja sen jalka- ja vatsaongelmat tuntien en haluaisi laittaa sitä kiertoon, jossa sen jalka voitaisiin rikkoa lopullisesti hyppyyttämällä sitä lämpöilystä huolimatta. Lottovoitto tulisi siis todellakin tarpeeseen, jotta saisin tämän unelman toteutettua ja ehkä sitä kautta tulevaisuudensuunnitelmiakin selkeämmäksi.. Tämä on kuitenkin sellainen juttu, josta en ole koskaan aiemmin puhunut missään ja kenellekään. Saittekin siis ehkä hieman odotettua suuremman paljastuksen tähän kysymyspostauksen loppuun! :D

 Myffikin vois kokeilla tähdittää jotain Hollywoodin inkkarifilmiä jos sinne suunnalle päästäis lähtemään! :D

perjantai 12. toukokuuta 2017

KYSYMYSPOSTAUS 2/3 - Muut hevosjutut


MIELEENPAINUNEIN VALMENNUS?
- Tämä oli paha, sillä näitä on aika monta.. Viime syksynä säännöllisen valmentautumisen aloitettuamme meillä oli yksi valmennus, jossa koin oikean valaistumisen ja sain Myffin ensimmäistä kertaa ratsastettua kunnolla rennoksi, jolloin pääkin laskeutui sen puoli metriä alemmas. Tuo valmennus on jäänyt aika hyvin mieleen, mutta niin on myös talven estevalmennukset, joissa suoritettiin onnistuneesti ratoja 80-90cm korkeudella ja se jopa tuntui sujuvalta! Myös parin kuukauden takainen Villen valmennus on jäänyt mieleen, muttei ehkä ihan yhtä vahvasti inspiroivana kuin tuo viimesyksyinen..

OPETTAVAISIN VALMENNUS?
- Villen valmennuksessa opin pitämään ulko-ohjan kädessä, ja se on aika merkittävä taito osata jos haluaa ratsastaa heppaa peräänantoon. Sanoisin kuitenkin, että kaikista opettavaisin valmennus oli tuo samainen Katjan valkku viime syksyltä, jossa yhtäkkiä palaset vaan loksahti kohdalleen niin päässä kuin kropassakin.

MITKÄ OVAT TÄMÄNHETKISET TAVOITTEESI RATSASTUKSESSA?
- Oppia ratsastamaan :D Haluan oppia pitämään kädet kurissa ja oikeasti ratsastamaan Myffiä, ja siinä on kyllä ihan riittävästi tavoitetta ensi kesäksi, kun lukuisista yrityksistä huolimatta tuntuu, ettei nuo asiat uppoa kalloon sitten millään..

MILTÄ NÄYTTÄÄ VALMENNUS- & KISAKALENTERIT?
- Valmennuksissa käydään se kerta viikkoon kuten aina, ja mitään ekstravalmennuksia ei nyt lähiaikoina ainakaan ole tiedossa. Kisakalenteri puolestaan näyttää erittäin tyhjältä..

tästä valmennuksesta se kehitys lähti.. ♥

KIVOIN HEPPA JOLLA OOT MENNYT, JOS MYFFIÄ EI LASKETA?
- Pontella on aina kiva mennä, vaikka siellä tuleekin vähän sellainen olo, että eihän tässä osaa mitään! Muilla oikeasti tosi kivoilla hepoilla en olekaan aikoihin mennyt, paitsi tietysti Myffillä jota nyt ei olisi saanut mainita, mutta mainitsinpa kuitenkin :D

MILLAINEN OLISI SUN UNELMIEN HEVONEN?
- Sellainen hitusen järkevämpi ja pikkuisen korkeampi Myffi, joka ei teloisi itseään tai aiheuttaisi muutenkaan hirveästi ylimääräistä päänvaivaa.

MIKÄ SATULA TEILLÄ ON?
- Tällä hetkellä Kieffer Garmisch, mutta saatiin toissapäivänä valmentajalta käsky laittaa kyseinen penkki vaihtoon, ja lähiaikoina odotellaan sitten satulaseppää mittaamaan ponilta selkä..

OLETKO RATSASTANUT KAULANARULLA? KENELLÄ JA MISSÄ?
- En ole, enkä rehellisesti sanottuna uskaltaisi edes kokeilla :D Voisihan se joo olla, että M toimisi siinä ihan hyvin, mutta mulle tulisi varmaan niin kova paniikki siitä, ettei mulla ole muuta hiljennyskeinoa kuin se istunta jos Myffi päättää olla Myffi ja vetää vähän omia kuvioita, että jätän suosiolla kaulanaruilut muille, ainakin toistaiseksi. Kuolaimettomilla haluan kyllä ratsastaa!


HARRASTATKO MUUTA KUIN HEVOSIA?
- En. Bloggaamisen kanssa olen vähän laiskistunut, mutta yritän parhaani mukaan ottaa itseäni niskasta kiinni asian suhteen. Muulle harrastamiselle mulla ei kuitenkaan jää hirveästi aikaa, kun ylppärit odottaa tuossa ensi lukuvuonna..

OLETKO JOSKUS MIETTINYT RATSASTUKSEN LOPETTAMISTA?
- Pari kertaa se kävi mielessä rajujen putoamisien jälkeen ennen oman hevosen saamista, mutta sen jälkeen en ole antanut moisille ajatuksille liiemmin tilaa. Toisaalta, kukapa sitä tulevaisuudesta tietää. Pakko myöntää, että välillä laiskottaa lähteä tallille, mutta eiköhän jokaista laiskota aina joskus.

KUINKA KAUAN OLET HARRASTANUT RATSASTUSTA?
- Aloitin tunneilla elokuussa 2009, eli pian yhdeksän vuotta on tullut keikuttua hepan selässä näin säännöllisemmin. Kävin kuitenkin alkeisleirin jo vuonna 2007, ja sitä ennen olin käynyt monilla tunneilla Kolilla sijaitsevalla issikkatallilla aina syys- ja kesälomilla. 

OLETKO KATUNUT RATSASTUKSEN ALOITTAMISTA?
- Joka päivä :D Sitä voi vaan kuvitella, miten paljon helpompaa elämä olisi, kun ei olisi koukussa tällaiseen vaaralliseen, hirveän hintaiseen ja hemmetin koukuttavaan lajiin! Olisi paljon helpompaa suunnitella tulevaisuutta, lähteä lomille ja tehdä esimerkiksi kesäsuunnitelmia, jos tallissa ei olisi se yksi nelijalkainen kauramoottori vaatimassa ruokaa ja liikutusta. Onneksi tämä laji sentään koukuttaa sen verran, että omatunto kolkuttaa jos tallille ei mene. Ja onhan se tosi kivaa, kun on sellainen harrastus jota jaksaa harrastaa intohimoisesti!

 tästä tällainen laatukuva kesältä 2013, kun kävin tunneilla tallilla, jossa Myffi nykyään asuu. Kuvan piensuokki tekee yhä edelleen tuntihepan hommia Rouhialassa.

ONKO SULLA KOSKAAN MURTUNUT/VENÄHTÄNYT TMS. MITÄÄN, KUN OLET TIPPUNUT?
- Ei, ja totta puhuen vähän ihmettelen, miten olenkin onnistunut säästymään pahemmilta ruhjeilta! Oikeastaan ainoa putoamisesta johtuva fyysinen vamma mun kropassa on oikeassa käsivarressa oleva pieni kohouma, kun lensin Akun jalkoihin ja pyörin siellä hetken syksyllä 2013. Tuosta putoamisesta jäi ensin muistoksi musta käsivarsi, kun Aku oli onnistunut potkaisemaan siihen kaviollaan. Myöhemmin kivun hellitettyä huomasin, että olka- ja kyynärpään välissä on pieni kohouma (ehkä rustoa tms) jollaista toisella puolella ei ole. Koskaan en ole käynyt tuota tutkituttamassa, sillä en käynyt edes lääkärissä tuon putoamisen jälkeen vaikka todennäköisesti jokin lievä aivotärähdys mulla olikin, ainakin kypärän kunnosta päätellen. 

PAHIN TIPPUMISESI?
- Varmasti tuo äsken mainittu jalkoihin sotkeutuminen. Toisaalta pieniä katastrofin aineksia oli myös siinä viime talven putoamisessa, jossa oli ihan ehkä kymmenestä sentistä kiinni, etten lentänyt selkä edellä maapuomia päin.  

MITEN HEVOSMAAILMA ON MUUTTUNUT? HYVÄÄN VAI HUONOON SUUNTAAN?
- Tähän on aika vaikea vastata, sillä en ole itse hirveästi vielä nähnyt tätä hevosmaailman muuttumista. Hevosmaailma on pysynyt koko mun ratsastajan "uran" aikana melko samanlaisena, joten en oikein osaa antaa tähän mitään hyvää vastausta. Ehkä yksi asia, mikä itseäni (huom. vain mun mielipide!) hieman huolestuttaa on se, että nuorille ratsastajille ostetaan nykyään melko vaikeita hevosia. En tiedä, miten asian laita on ennen ollut, mutta tiedän useammankin tapauksen, missä alaikäiselle on ostettu esimerkiksi todella nuori, raaka tai muuten vaan huonosti koulutettu hevonen "projektiksi", vaikkei ratsastajan taidot ole vielä riittäneet viemään hevosta eteenpäin. Myönnän, että ei multakaan ollut ehkä fiksuin veto hankkia ekaksi hepaksi sellaista, joka oli ostohetkellä vasta 5-vee ja perusratsastettu, mutta ero onkin siinä, yrittääkö hevosen kouluttaa itse vai pyytääkö apua osaavammilta ja kokeneemmilta. Mekin voitaisiin olla - ja oltaisiinkin - ihan eri tilanteessa, jos olisin itsepintaisesti uskonut tietäväni itse kaikesta kaiken enkä olisi ottanut yhtään apua vastaan. Katja on ollut meille ihan älyttömän suuri apu, ja ilman häntä olisin varmaan jo laittanut hepan vaihtoon ja hankkinut osaavamman tilalle. En sano, että kaikki alaikäiset nuorten heppojen omistajat ovat tehneet jotain väärin, mutta valitettavan usein näkee, ettei ratsastaja yksinkertaisesti saa hevostaan ratsastettua niin kuin pitäisi, muttei välttämättä silti hanki ammattilaista auttamaan. Ja jos nyt vielä nostan tähän mukaan yhden mielipiteitä jakavan tekijän, niin minun mielestäni esimerkiksi ex-ravurien kanssa on ehdottoman tärkeää, että joku osaavampi on koko ajan - tai ainakin viikoittain - neuvomassa niin hevosta kuin ratsastajaakin. Toki ex-ravurista saa itsekin koulittua ratsun kun tarpeeksi yrittää, mutta uskallan väittää, että ammattilaisten avulla homma käy paljon nopeammin ja kivuttomammin.


TYKKÄÄTKÖ TEHDÄ TALLIHOMMIA, KUTEN SIIVOTA KARSINOITA?
- Joo, tykkään! Myffin karsinan siivoan aina itse, ja ruuatkin teen ihan itse valmiiksi, ettei tallityöntekijöiden tarvitse kuin kaataa ne kuppiin. Olen autellut hevosten sisäänottamisessa aina, kun sille on ollut tarve, ja tykkään kyllä muutenkin autella tallihommissa. Viihtyisin ihan hyvin esimerkiksi tallityöntekijänä jollain tallilla, ja voisin hyvinkin rueta tekemään sitä vaikka työksi opiskelujen ohella. Saa nähdä, jos jossain vaiheessa alkaisinkin tekemään tallivuoroja pari kertaa viikkoon.

PÄÄDYTKÖ OSTELEMAAN ESIM. RIIMUJA TAI SATULAHUOPIA YLI TARPEEN, KOSKA NE NÄYTTÄVÄT NIIN KIVALTA?
-  En oikeastaan. Olen tässä vuosien mittaan oppinut arvostamaan hieman laadukkaampia varusteita, joiden hintalaput on sitten jo sitä luokkaa ettei niitä ihan noin vaan ostella. Meidän vaaleansininen B//Vertigon huopa oli kyllä heräteostos, mutta se oli Hankkijalla niin hyvässä alennuksessa, etten raaskinut jättää tilaisuutta käyttämättä kun rahatilanne ei ollut ihan mahdottoman huono ja oltiin muutenkin laadukkaan, uuden huovan tarpeessa edellisten ollessa jo niin kuluneita, ettei ne enää oikein pitänyt muotoaan.

ONKO SINULLA TIETTYÄ BIISIÄ/BIISEJÄ JOTKA YHDISTÄT MYFFIIN?
- Eipä oikeastaan. Talliin voin kyllä yhdistää moniakin biisejä, kun siellä on aina sama radiokanava auki ja tietyt biisit tuntuu soivan siellä koko ajan.

OLETKO PERFEKTIONISTI MYFFIN TAVAROIDEN SUHTEEN? (esim. niputatko suitset jne?)
- Olen ja en. Suitsia en niputa, koska en näe sille mitään tarvetta. Jos Myffin suitset olisi samalla tavalla esillä kuin tuntiheppojen, varmaan heittäisinkin ne jollain tapaa nippuun. Myffin varusteet on kuitenkin yksäreiden satulahuoneessa jonne on muilta pääsy kielletty, joten ketään ei haittaa, jos suitset on naulakossa niputtamatta. Itse asiassa aika harva yksärin omistaja meidän tallilla niputtaa suitset, kun ne on niin paljon helpompi napata niputtamattomina matkaan ja iskeä karsinan oveen naulakkoon ilman, että ne putoaa. 


MINKÄLAINEN OLISIT ITSE HEVOSENA?
- Olisin varmaan vähemmän outo versio Myffistä. Ihan oikeasti, ollaan joskus huolestuttavan samanlaisia!

JOS PÄÄSISIT KENEN TAHANSA (MYÖS ULKOMAALAISEN STARAN) VALMENNUKSEEN, KENEN VALMENNUKSEEN MENISIT?
- Jaa, enpä tiedä. Jos päästäisiin estevalmennukseen, niin ehkä Elmo Jankarin tai Anna-Julia Kontion silmän alle olisi kiva mennä. Koulupuolelta ehkä se klassinen Kyra Kyrklund, mutta ihan näillä taidoilla en vielä ehkä kehtaisi sinne lähteä :D Myös Aira Toivolan opissa olisi kiva käydä, niin saisi vielä enemmän vinkkejä omaan istuntaan. 

SUOSIKKITEHTÄVÄSI, KUN RATSASTAT?
- Kolmi- ja nelikaariset auttaa meitä tosi paljon, etenkin kun kaarille lisää vielä voltit, joten varmaan ne :)

MITÄ ARVOSTAT RATSASTUKSESSA ENITEN?
- Sitä, että ratsastaja osaa olla reilu hevosta kohtaan vaikka olisikin vaikeaa. 


MILLAINEN PERUSKAAVA (esim. miten aloitat & lopetat yleensä) SINULLA ON RATSASTUKSESSA?
- Aluksi kävelen sen 5-10 minuuttia päivästä ja fiiliksestä riippuen, vähän hevosta tunnustellen. Sitten ravailen jonkin 10-15 minuuttia pehmitellen Myffiä niskasta, haen jo vähän muotoa mutten ratsasta sitä sen kummemmin peräänantoon, vaan availlaan vaan paikkoja. Yleensä teen väistöjä, lisäyksiä ja erilaisia ympyröitä. Verkkalaukat mennään yleensä suht rennosti isolla ympyrällä tai sitten ihan koko maneesia/kenttää ympäri laukaten, ja siinä annan Myffin venyttää eteen niin paljon kuin se haluaa. Laukassa saatetaan ottaa myös hieman lisäyksiä. Verkkojen jälkeen otetaan aina muutaman minuutin välikäynnit, ja sitten lähtee päivän varsinainen treeni. Yhteensä alkuverkkailuun menee käynteineen noin puoli tuntia. Varsinaisia hommia tehdään se 20 min, ja lopuksi ravaillaan rennosti eteen-alas ja kävellään pitkät loppukäynnit. Loppuverkat vie yleensä vartista kahteenkymmeneen minuuttiin. Alku- ja loppukäynnit mukaan lukien meidän perustreeni kestää siis hieman reilun tunnin. Valmennukset meillä kestää aina sen 45 min, mutta yleensä verkkailen Myffiä jo hieman käynnissä ja ravissa ennen valmennuksen alkua, ja tunnin jälkeen keventelen sen vielä pois ennen loppukäyntejä. 

PARHAAT JA HUONOIMMAT PUOLET TALLISSANNE?
- Parhaita puolia on ehdottomasti maneesi ja iso kenttä, kivitalli joka ei ole kesälläkään hirveän kuuma, ja hyvä sijainti lähellä kaupunkia.

Huonoja puolia on sitten laidunten puute (koska talli on niin lähellä kaupunkia, ironista), ratsastustunnit jotka rajoittaa vähän omia ratsastuksia, etenkin talviaikaan, ja melko köyhät maastot joissa on miltei mahdotonta olla törmäämättä ihmisiin. 

OLETKO HARRASTANUT MUUTA KUIN RATSASTUSTA?
- Joskus kokeilin jalkapalloa, mutta se ei oikein iskenyt. Bloggaamista nyt muutaman vuoden ja valokuvausta satunnaisesti saman verran, siinäpä ne :) 

tiistai 9. toukokuuta 2017

KYSYMYSPOSTAUS 1/3 - Myffi


MIKÄ MYFFISSÄ ON PARASTA?
- Myffi on omalaatuinen. Myffin tapaista hevosta ei ihan heti tule muualla vastaan, kun se on vähän sellainen höppänä ja hyvin neitimäinen, muttei missään nimessä tyhmä. Myffillä on niin erikoinen persoona, ettei sen kanssa voi tulla tylsää! En tykkäisi yhtään, jos hevonen olisi sellainen perus pulliainen jolle kaikki asiat olisi ihan ookoo, eikä mikään erikoinenkaan saisi sitä lotkauttamaan korvaansa. 

OLETKO KOSKAAN KATUNUT MYFFIN OSTOA?
- Leikilläni olen montakin kertaa sanonut, että voi kun olisi ostanut ruunan. Silloin olisi säästynyt niin paljolta! Olen kuitenkin viime aikoina pohtinut melko paljonkin tätä hevosenomistajuutta, ja tullut siihen tulokseen, etten osaisi elää ilman tuota pientä kakkiaista joka tekee kaikkensa saadakseen minut hermoromahduksen partaalle. Toki Myffi tekee monista asioista tosi hankalia, mutta se on silti niin rakas etten siitä vastalauseitta luopuisi.

KUINKA KAUAN MYFFI ON OLLUT SULLA?
- Myffi tuli meille 9.6.2015, eli kohta päästään viettämään kaksivuotispäivää :)

ONKO MYFFISSÄ MITÄÄN ERITYISPIIRTEITÄ, MITÄ MUISSA HEVOSISSA EI YLEENSÄ OLE?
- Näitä riittää! Ihmeellistä kärsäilyä M on harrastanut aktiivisesti keväästä 2016 saakka, ja sama meno jatkuu yhä tänäkin päivänä (kuva alla). Fyysisiä kummallisuuksia on muun muassa suhteessa muuhun kroppaan tosi pienet korvat, ja ihmeellisen isot rustot sieraimissa. En ole koskaan tavannut hevosta, jonka sieraimissa olisi yhtä helposti tuntuvat rustot! 

KUINKA USEIN LIIKUTAT MYFFIÄ?
- Pyrin liikuttamaan Myffin kuutena päivänä viikossa. Yhden päivän se saa aina vapaaksi, koska mulla on itselläkin muuta tekemistä kuin olla vaan tallilla. Joskus vapaita tulee enemmän, jos sääolosuhteet ja ratsastuskoulutunnit tekevät ratsastamisen mahdottomaksi, tai jos koulujuttujen kanssa on jotenkin normaalia enemmän tekemistä. Yleensä poni pääsee liikkumaan jollain tapaa kuusi kertaa viikossa, oli se sitten ratsain, liinassa tai irti riehuen. 


PARASTA TEKEMISTÄ MYFFIN KANSSA?
- Tätä piti oikeasti vähän miettiä. Varmaan parasta on vaan oleskelu lämpimänä kesäpäivänä. Tykkään syötellä Myffille vihreää ihan narun päässä, ja vain katsella kun se syö ja ehkä napsia vähän kuvia puhelimella siinä samalla. Maastoilu on myös kivaa, mutta sitä ollaan päästy tekemään harmillisen vähän. Toki esteiden hyppääminen on myös kivaa, mutta nyt kun se on vähän jäänyt, ollaan korvattu se ihan muilla jutuilla. 

ONKO MYFFI ENEMMÄN KOULU- VAI ESTEPONI?
- Rehellisesti sanottuna en ihan tiedä. M rakastaa hyppäämistä, mutta se sietää nykyään myös hieman vakavampaa koulutuuppailua hermostumatta ja sillä riittää rahkeita molempiin lajeihin. Sanotaan näin, että henkisesti poni tuntee ehkä suurempaa mielihyvää hypätessä, mutta fyysisesti sen kannattaisi jalkaongelmien takia ehkä painottua enemmän koulupuolelle, ainakin toistaiseksi.

MITÄ ODOTAT ENSI KESÄLTÄ MYFFIN KANSSA?
- Odotan lähinnä paljon hauskanpitoa, luottamuksen vahvistamista entisestään, sekä paljon kivaa kuvamateriaalia muistoksi yhteisistä hetkistä! Toki me myös valmentaudutaan ja treenaillaan kesän aikana, mutta pyrin pitämään treenit molemmille mieleisinä ja mahdollisimman rentoina, ettei meiltä kummaltakaan vaan pääse motivaatio lopahtamaan.

OLETKO KOSKAAN UITTANUT MYFFIÄ?
- En ole, eikä nykyisellä tallilla valitettavasti ole siihen edes mahdollisuutta. Haluaisin joskus lähteä kahlaamaan jollekin rannalle hevosen ja tietysti myös kuvaajan kanssa, ja tässä suht lähellä (kuitenkin ajomatkan päässä) onkin yksi ihana hiekkaranta, jossa on pitkä rantaviiva, pehmeää hiekkaa ja tosi matalaa tosi pitkälle. Siellä olisi niin ihana ottaa jotain laukkaspurtteja matalikossa ja kuvista tulisi varmasti upeita, mutta sinne on sen verran matkaa että sinne ei ihan ratsain pääse, enkä itse asiassa tiedä, saako rannalla edes ratsastaa. 


MIKÄ ON SUOSIKKISI MYFFIN VARUSTEISTA?
- Ehdottomasti meidän vaaleansininen B//Vertigon huopa! Se on niin ihana, että kohta on pakko ostaa sille samalta merkiltä toisen värinen kaveri, että sen saa aina välillä pesuunkin..

JOS SAISIT MUUTTAA YHDEN ASIAN MYFFIN ULKONÄÖSSÄ (esim. säkä, väri, lisätä tai vähentää merkkejä..), MUUTTAISITKO? MINKÄ?
- Ottaisin ehdottomasti Myffille 10cm lisää korkeutta, vaikken kyllä itse todennäköisesti nykyisestä pituudestani enää kasvakaan.

MITÄ MYFFI SYÖ TÄLLÄ HETKELLÄ?
- Tällä hetkellä Myffi syö aamuin illoin 0,3L Racing Prixiä, 0,3L Racing Proteinia, ja sekaan heitetään hieman suolaa ja ruokalusikalliset kamomillaa ja piparminttua. Kohta lisätään mukaan vielä chiansiemenet ja saatan syöttää sille myös psylliumkuurin, sillä Myffi tykkää kulkea tarhassa turpa maassa, enkä halua sen kuolevan johonkin suolitukokseen vatsassa olevan hiekan takia.

MILLAISIA SUUNNITELMIA TEILLÄ ON KESÄLLE?
- Meillä ei oikeastaan ole mitään sen suurempia, varmoja suunnitelmia kuin se, että tulen itse olemaan 1-15.7 Savonlinnassa kesätöissä Vuohimäen ratsastuskoululla leiriavustajana. Myffi pääsee siksi aikaa todennäköisesti laitumelle, mutta muita suunnitelmia meillä ei sitten vielä olekaan.

VOISITKO TEETTÄÄ MYFFILLÄ JOSKUS VARSAN?
- Voisin, ja haluaisinkin. Nimiäkin olen jo miettinyt.. ;) Kyllä tuollainen minimyffi kelpaisi seuralaiseksi paremmin kuin hyvin!


JOS MYFFI OLISI IHMINEN, MILLAINEN SEN PERSOONA JA ULKONÄKÖ OLISI?
- Myffi olisi varmaan ihan niin kuin minä. Kauhukseni olen todennut, että me osataan olla jopa pelottavan samanlaisia. Olen kuullut, että omistajat alkavat muistuttaa koiriaan, mutta toimiiko se nykyään myös hevosten kohdalla..? :D

JOS SAISIT OSTAA MYFFILLE MITÄ TAHANSA, MITÄ/MIKÄ SE OLISI?
- Lentolippu. Kyllähän mä sellaisen voisin sille ostaa, jos sattuisi olemaan ylimääräinen kymppitonni tilillä.

MYFFIN LEMPIHERKKU?
- Myffi rakastaa omenanmakuisia heppanameja, porkkanaa ja omenoita. Leipä menee myös, mutta sitä ei tuhota ihan yhtä innolla kuin porkkanoita. 

MIKSI JUURI MYFFI?
- Sanotaanko nyt vaikka niin, että malttamaton Vilma 15-vee ei vaan malttanut enää jatkaa hevosetsintöjä, kun pääsi kerran kokeilemaan Myffiä. Se oli kerrasta selvä juttu että tämä heppa lähti meille, vaikka koeratsastus olikin kaikkea muuta kuin sujuva ja onnistunut.. :D

TAVOITTEET MYFFIN KANSSA TULEVALLE KESÄLLE? AIOTTEKO KILPAILLA?
- Suurella todennäköisyydellä ei kilpailla. Tavoitteena on mulla saada se sisäohja kunnolla löysäksi ja heppa kulkemaan paremmin myös oikeaan kierrokseen. Sen suurempia tavoitteita en uskalla asettaa, ettei vaan motivaatio lähde taas karkuun kun tuntuu, että pitäisi joka päivä kehittyä ja oppia uutta.


JOS MIETITÄÄN KILPAILULLISELLA TASOLLA, NIIN MITÄ USKOT/TOIVOT (REALISTISESTI TAI EPÄREALISTISESTI) TEIDÄN SAAVUTTAVAN MYFFIN KANSSA KOKO TAIPALEENNE AIKANA? (esim. estekorkeus, koululuokka)
- Jaa, en oikein tiedä. Esteillä ponista on ponnua varmaan metrin radoille, ehkä jopa korkeammillekin, mutta jalan kunto määrittelee melko pitkälti sen, mitä korkeutta kisataan vai kisataanko esteillä ollenkaan. Koulupuolella päästäisiin ehkä (huom. ehkä) muutaman vuoden tähtäimellä helppo A -tasolle, kun nyt ollaan juuri siirtymässä helppoon B:hen. En kuitenkaan osaa antaa mitään tarkempia vastauksia, sillä mulla ei tällä hetkellä ole kilpailuintoa ollenkaan.

JOS SAISIT TAI VOISIT VIEDÄ MYFFIN MILLE TAHANSA TALLILLE SUOMESSA, NIIN MINNE SE MUUTTAISI?
- Enpä tiedä, varmaan jonnekin missä olisi suuri, valoisa ja lämmitetty maneesi johon ei tarvitsisi kulkea ulkokautta :D Isot kentät, hyvät tarhat ja mieluusti omat laitumetkin olisi kiva olla siinä pihapiirissä. Tiedä sitten, löytyykö mistään päin Suomea näitä kriteereitä täyttävää tallia..

MENEEKÖ MYFFI KESÄLLÄ LAITUMELLE?
- Tarkoitus olisi viedä se jonnekin laiduntamaan siksi aikaa kun olen itse Savonlinnassa, mutta vielä on vähän auki, että lähteekö se sittenkin mun matkaan vai jääkö tänne Mikkeliin.. :)